Uudet prototyypit ajavat Claude Coden, Codexin ja Pin komennot Linux-hiekkalaatikossa
Simon Willisonin ja Prime Radiantin kokeellisissa työkaluissa Claude Code, Codex ja Pi toimivat käyttäjän Macilla, mutta agentin komennot ajetaan Linux-hiekkalaatikossa. Hiekkalaatikko näkee vain sallitut kansiot ja verkko-osoitteet.
Simon Willison esitteli 16. marraskuuta Prime Radiantin blogissa ratkaisun, jota tekijät kutsuvat ulkoiseksi hiekkalaatikoksi (external sandbox). Sana ”ulkoinen” tarkoittaa, että hiekkalaatikko on erillään agentista. Molemmat voivat silti toimia samalla koneella.
Koodausagentti on ohjelma, joka kirjoittaa ja ajaa koodia kielimallin avulla. Ratkaisussa agentti lähettää komentonsa Linux-virtuaalikoneelle. Virtuaalikone näkee vain kansiot, jotka käyttäjä liittää siihen joko pelkin lukuoikeuksin tai myös kirjoitusoikeuksin. Verkkoyhteyttä sillä ei oletuksena ole.
Willisonin mukaan jokaisen toimen hyväksyminen käsin on hidasta, ja päätösväsymys saa käyttäjän hyväksymään kaiken vaistomaisesti miettimättä. Claude Coden auto-tila ja Codexin auto-review arvioivat agentin toimet tekoälyllä. Hänen mukaansa ne näyttävät toimivan hyvin, mutta ne nojaavat silti mallin arvioon. Hiekkalaatikko ei riipu siitä. Willison pitää tätä tärkeänä etenkin halvemmissa ja paikallisesti ajettavissa malleissa. Ne tekevät helpommin virheitä, ja niitä on helpompi huijata kehoteinjektiolla.
Tekijät valitsivat mallin, jossa agentti on hiekkalaatikon ulkopuolella eikä sen sisällä. Heidän mukaansa näin vältetään tilanteet, joissa agentti muuttaa itseään tai lähiympäristöään, ja raja pysyy selvänä ja helpommin tarkastettavana.
Kolme toteutusta, sama rajapinta
Yksi prototyyppi on Node.js-ohjelma. Se ajaa Alpine Linuxia v86-emulaattorissa, joka on käännetty WebAssemblyksi. Kaksi muuta on Python-ohjelmia: toinen käyttää Applen Containers-tekniikkaa, toinen Microsoftin Quicksandia ja QEMU-virtuaalikonetta. Kaikilla kolmella on sama paikallinen rajapinta, ja tekijät julkaisivat sille määrittelyn ja yhteensopivuustestin.
Agentit käyttävät hiekkalaatikkoa eri laajuudessa. Claude Code lähettää sinne vain Bash-komentonsa. Sen omat työkalut tiedostojen lukemiseen ja muokkaamiseen toimivat yhä Macilla ja käsittelevät tiedostoja suoraan. Codex ohjaa hiekkalaatikkoon prosessinsa ja tiedostotoimintonsa. Pi korvaa laajennuksen avulla kaikki omat työkalunsa. Kun sisäänrakennetut työkalut on kytketty pois, käyttäjän koneella ei ajeta mitään. Näin on silloinkin, kun laajennus ei lataudu.
Välityspalvelin rajaa yhteydet ja piilottaa avaimet
Käyttäjä voi sallia HTTP- ja HTTPS-liikenteen välityspalvelimen kautta. Liikenne pääsee silloin vain valituille palvelimille ja valituilla HTTP-metodeilla. Koodi, joka yrittää ohittaa välityspalvelimen, estetään. Selaimessa voi muuttaa sääntöjä kesken istunnon ja seurata sallittuja ja estettyjä pyyntöjä.
Välityspalvelin voi myös lisätä pyyntöön API-avaimen. Hiekkalaatikon koodi käyttää korvikearvoa, jonka välityspalvelin vaihtaa oikeaksi avaimeksi. Agentti ei siis näe avainta. Sallittu palvelu voi kuitenkin palauttaa avaimen vastauksessaan. Siksi Willison neuvoo käyttämään toimintoa vain luotettujen palvelujen kanssa ja rajaamaan metodit ja polut tiukasti.
Willison kutsuu työkaluja kokeellisiksi prototyypeiksi. Niitä ei ole auditoitu niin, että niille voisi antaa arkaluonteista työtä. Agentti voi yhä vahingoittaa kansiota, johon sillä on kirjoitusoikeus. Siksi kansio kannattaa pitää versionhallinnassa. Hiekkalaatikossa voi joutua asentamaan uudelleen Macille jo asennetut riippuvuudet, kuten node_modules-kansion. Codexin käyttämä rajapinta on kokeellinen, ja testit on ajettu Codex CLI:n versiolla 0.164.0.
v86-versio vaatii Node.js:n version 22.19 tai uudemman, Python-versiot Apple silicon -Macin ja Pi-laajennus Pin version 1.5 tai uudemman. Ohjeet Claude Codelle, Codexille ja Pille ovat julkaisussa, ja Claude Coden apuskripti on GitHubin external-sandbox-repositoriossa.
Lue lisää: Miten agentti toimii · Agenttikartta