Logiikan tutkija: Claude löysi Kurt Gödelin muistikirjoista 663 matemaattista lausetta
Jan von Plato antoi Claudelle litteroimansa Kurt Gödelin muistikirjat. Hänen mukaansa malli kirjoitti niistä päivissä 650-sivuisen selityksen ja poimi 663 lausetta, joista noin 400 läpäisi Coq-tarkistuksen sellaisenaan.
The Guardian kertoi 13. marraskuuta, että Kurt Gödelin julkaisemattomia muistiinpanoja on alettu tulkita tekoälyn avulla. Tiedot perustuvat hankkeen johtajan haastatteluun. Ua.news ja mezha.net ovat referoineet Guardianin juttua.
Suomalainen logiikan tutkija Jan von Plato on johtanut Helsingin yliopistossa vuodesta 2017 hanketta, joka tutkii itävaltalaisen loogikon Gödelin 16 muistikirjaa 1940-luvun alusta. Niissä on 1 009 sivua matematiikkaa ja logiikkaa. Suuri osa on kirjoitettu saksalaisella Gabelsberger-pikakirjoituksella, joka oli vanhentunut jo Gödelin aikana. Sisällön matemaattinen tulkinta eteni noin sivun viikossa.
Malli luki litteroinnit, ei pikakirjoitusta
Syyskuussa von Plato antoi Claude-mallille omat litterointinsa muistikirjoista, kuusi Gödelistä kirjoittamaansa kirjaa ja muuta tutkimuskirjallisuutta. Pikakirjoituksen avasivat tekstiksi siis ihmiset, eivät malli.
Muutamassa päivässä Claude kirjoitti koko aineistosta 650-sivuisen selityksen. Von Platon mukaan selitys piti tarkistaa sivu sivulta, mutta ihminen ei pystyisi tekemään samaa työtä: ”Tekoäly pystyy yhdistämään kaikki palaset tuhannen sivun aineistossa.” Hänen mukaansa muistikirjoissa ennakoidaan kymmeniä tuloksia, jotka tulivat tunnetuiksi vasta 1970- ja 1980-luvuilla. Lisäksi niissä on 14 logiikan aihetta, joita ei ole tutkittu. Tämä perustuu von Platon mukaan Clauden arvioon.
Coq hyväksyi noin 400 lausetta sellaisenaan
Von Plato pyysi Claudea poimimaan lauseet, joille Gödelillä oli todistus, todistuksen luonnos tai idea todistukseksi. Claude löysi 663 tällaista lausetta. Ne tarkistettiin Coqilla. Coq on todistusavustaja eli ohjelma, joka tarkistaa muodollisesti kirjoitetun todistuksen askel askeleelta.
Von Platon mukaan noin 400 lausetta todettiin päteviksi sellaisenaan. Noin 200 korjattiin esimerkiksi täsmentämällä väitettä tai lisäämällä oletus, ja noin 50 osoittautui vääriksi. Hänen mukaansa tämä ei yllätä, sillä Gödel itsekin merkitsi muistiinpanojensa marginaaliin toisinaan falsch! eli väärin. Luvut ovat von Platon ilmoittamia.
Riippumattomuustodistuksesta puuttui yksi askel
Ensimmäiseksi von Plato pyysi Claudea selvittämään, onko muistikirjoissa todistus valinta-aksiooman riippumattomuudesta. Väite on riippumaton, jos sitä ei voi todistaa eikä kumota aksioomajärjestelmän sisällä. Paul Cohen sai vuonna 1966 Fieldsin mitalin, koska hän osoitti valinta-aksiooman ja kontinuumihypoteesin riippumattomiksi. Gödel sanoi todistaneensa tuloksen jo 1940-luvulla, mutta ei pystynyt rakentamaan todistusta uudelleen muistiinpanoistaan.
Clauden vastaus oli: melkein. Von Platon mukaan Gödel määritteli yhden käsitteen väärin, vaikka oli kirjoittanut oikean määritelmän kaksi vuotta aiemmin. Von Plato tarkisti Clauden rekonstruoiman todistuksen Coqilla, ja se meni läpi.
Notre Damen yliopiston logiikan professori Joel David Hamkins ei ole nähnyt rekonstruktiota. Hänen mukaansa se olisi pitävänä ”merkittävä ja historiallisesti kiinnostava”, mutta historioitsijoiden on selvitettävä, kuinka suuri osa on Clauden ja kuinka suuri Gödelin työtä. Yhtäläisyydet Cohenin todistukseen osoittavat hänen mukaansa Gödelin olleen oikealla tiellä mutta eivät sitä, että Gödelillä oli todistus.