Statnett kertoi päätöksestä maanantaina 9. marraskuuta, ja Norjan hallitus esitteli samana päivänä suunnitelman datakeskusten lupajärjestelmästä.

Mitä keskeytys koskee

Statnettin tiedotetta referoivien Enerdatan ja Baxtelin mukaan keskeytys pysäyttää uudet kapasiteettivaraukset. Myös sellaisten uusien hakemusten käsittely keskeytyy, joilla datakeskukselle haetaan hyväksyntää toiminnallisille ominaisuuksille. Odottamaan jäävät myös vireillä olevat hakemukset laitoksista, jotka liittyisivät suoraan 420 kilovoltin kantaverkkoon. Baxtelin mukaan asianajotoimisto Wiersholm arvioi rajauksen koskevan yli 100 megawatin liittymiä, joiden hakemukset käsittelee Statnett.

Statnettin mukaan kyse ei ole yleisestä liittymäkiellosta. Nykyiset liittymät säilyvät. Laitokset, joiden toiminnalliset vaatimukset on jo hyväksytty, voivat yhä liittyä verkkoon. Jo saapuneet hakemukset laitoksista, jotka otetaan pian käyttöön alueverkossa, käsitellään. Statnett voi lisäksi arvioida joitakin pienempien laitosten hakemuksia, jos laitos on tarkoitus liittää verkkoon ennen keskeytyksen päättymistä.

Statnettin mukaan keskeytys pienentää sähköjärjestelmän riskejä. Sen aikana yhtiö laatii datakeskuksille vaatimukset verkossa pysymisestä vikatilanteessa, kuorman sallitusta muutosnopeudesta ja verkon värähtelyriskin vähentämisestä (Baxtel). Vaatimukset menevät lausunnolle. Energiaviranomaisen RME:n on hyväksyttävä ne ennen keskeytyksen purkamista.

Reutersin uutinen (Economic Times) sen sijaan sitoo keskeytyksen hallituksen lupajärjestelmään: varauksia ei tehdä ennen kuin järjestelmä on käytössä. Baxtelin mukaan hallitus aikoo esitellä järjestelmän pääperiaatteet vasta syksyllä 2027 eli elokuun takarajan jälkeen.

Liittymätoiveet ylittävät maan huippukulutuksen

Statnettin mukaan Norjassa on verkkoon liitettyä datakeskuskapasiteettia noin 800 megawattia ja varattua 4,2 gigawattia. Jonossa on 9,1 gigawattia, ja lisäksi on pyydetty 18 gigawattia. Norjan sähkönkulutuksen huippu on hieman yli 25 gigawattia. DCD laskee lisäkapasiteetin yhteensä 31,3 gigawatiksi mutta muistuttaa, ettei kaikkia hankkeita rakennettaisi.

Energiaministeri Terje Aaslandin mukaan Statnett on saanut tänä vuonna liittymähakemuksia 26 000 megawatista, ja 75 prosenttia niistä on datakeskuksilta (Reuters). Norja tuottaa enemmän sähköä kuin kuluttaa. Reutersin mukaan ennusteiden perusteella datakeskukset voivat kuitenkin aiheuttaa sähkövajeen ja nostaa hintoja.

Lupajärjestelmä suosisi kriittisiä palveluja

”Haluamme datakeskuksia Norjaan, mutta emme voi ottaa kaikenlaisia datakeskuksia”, sanoi digitalisaatioministeri Torgeir Micaelsen. Hänen mukaansa lupajärjestelmä suosisi laitoksia, jotka palvelevat puolustusta, poliisia, varautumista, terveydenhuoltoa, matkapuhelinverkkoa ja rahoitusjärjestelmää. Globaalien pilviyhtiöiden ja kryptovaluuttayritysten pääsyä maa-alueisiin ja sähköön rajoitettaisiin (Reuters). Baxtelin referoiman Capacity-julkaisun mukaan hyödylliseksi katsottaisiin myös tekoälylaskenta Norjan, Pohjolan ja Euroopan tarpeisiin. Järjestelmä koskisi hallituksen mukaan siirtymäjärjestelyin myös nykyisiä datakeskuksia.

Hallitus haluaa uusien datakeskusten maksavan aiheuttamansa verkkokustannukset. Datakeskuksia voidaan myös vaatia rakentamaan omaa sähköntuotantoa, esimerkiksi hiilidioksidin talteen ottavia kaasuvoimaloita.

Briefsin mukaan alan etujärjestön Norsk Datasenterindustrin johtaja Reynir Johannesson sanoi ratkaisun luovan epävarmuutta investoinneille, joiden arvo on useita miljardeja kruunuja kuukaudessa.